Nunalerineq – oqaluttuarisaanikkut isigalugu
Qallunaatsiaat ukiuni 1000-ip missaaniit 1500 tikillugit Kalaallit Nunaanni najugaqartuusimasut nunalerinermik ingerlataqartuusimapput. Taamanikkut silap pissusii ullumikkut atukkatsinniit allaanerungaarsimanngillat. Naasorissaasut eqqaanni isumatusaarluartumik imerutissaatinik tasinngortaliortoqartarsimavoq, itsarnisarsiuup Knud J-Krogh-ip uppernarsisissimaasatulli.
Nunalerisuuneq tammariartorsimasoq
Kalaallit Nunaanni nunalerinikkut piorsarsimassuseq 1400-kkut ingerlaneranni, qularnanngitsumik ukiut untritillit taakkua naajartulerneranni tammarsimavoq. Tamanna pivoq piffissami aamma sermersuaaraqarfiusup nalaatut taaneqarsinnaasumi piffissallu tamatumattaaq nalaani qallunaatsiaat innuttaaqatigiit ikiliartuinnarsimapput, naggataagut nunguvillutik.
Silap pissusiini nillernerusumut allannguuteqarneq inuerunnermut pissutaaqataasimasinnaavoq, pissutsilli allat aamma pisooqataasimasinnaapput; ilaatigut aamma avannaamioqatigiit amerlanerit piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiissutsikkullu atugaalersimasutut ilimagisaat naapertorlugit.
1783-imiilli nutaamik nunalerisalerneq
Inuit avannaamioqatigiillu nagguiinik akuukkamik piorsarsimassuseqalernerup kingorna Kujataani issittup kialaarnerusortaani nunalerineq 1783-imiilli ingerlanneqarsimavoq. Nunalerinermik ingerlatseqqilerneq tamanna pivoq sermersuaaraqarfiusup nalaata qaangiugiartulernerani, piniartutut inuussutissarsiutaasumut tapertatut nersussuarnik, savaasanik immummillu tunisassiornertut ingerlannerullugu. Ukiuni akullerni qallunaatsiaat inooriaasaannut assingusumik.
Silap pissusiini issaasanneqarfiusup nalaani 1920-ikkut aallartinneranniit 1960-ikkut qiteqqunnerat angullugu savaateqarnerup annertusiartorfigaa. 1960-ikkut naaneranniit 1970-ikkut angullugu taamatut inuussutissarsiuteqarneq ajornartorsiornermik misigisaqarfiusimavoq silap pissusiini issinnerulernerup kingunerisaatut ukiorluttarnernik aperujussuartarnernik sivisuumillu appummit qallersimaneqartarnernik ilalimmik.
Ataatsimulli oqaatigalugu 1900-kkut 1800-kkorniit issaasannerulersimapput. Uppernarsaataasoq tassa qaarsortat naaffiusimasortaqanngitsut saqqumiinnalersimammata, 1900-kkut sioqqullugit sermitanit qallerneqarsimagaluarlutik ullumikkut annertunerusumik annikinnerusumilluunniit naalerlaanik naasoqarfiusalernerat.
1990-ikkut qiteqqunnerannit sila kissatsinnerulerpoq. Tamanna siuarsaataasimavoq naatsiianik naatitanillu naatsitsiniartarnermut aamma savaatilinnut iluaqusiilluarsimavoq.
Cand.agro.chefkonsulent Kenneth Høeh, april 2009.
