Kalaallit Nunaat imermik annertuumik isumalluuteqarpoq, aammalu erngup nukinganut ukiumoortumik annertuumik aningaasaliisarnerit aqqutigalugit iluaqutigilersimallugu. Ukiumut aningaasaliisarneq aqqutigalugu ullumikkut nukissamik pilersuinerup 50%-ia sinnerlugu nukissiuutinit ataavartunit pissarsiarineqartarpoq. CO2-mik aniatitsiviunngitsumik nukissiuuteqarnerup saniatigut erngup nukinga imminut pilersornermik annertusititsivoq, aammalu uuliamik pinngitsuuisinnaannginnermik annikillisitsilluni, tamannalu silap pissusianut, niuernerup oqimaaqatigiinneranut akillu allanngorannginnerinut iluaqutaavoq. Naatsorsueqqisaartarfik malillugu 2015-imi imminut pilersorneq 18%-imiippoq.
Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik innaallagissiorfiit tallimaapput, kingulleq Ilulissani 2013-imi atorneqalerluni. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit arfinillit (Nuuk, Sisimiut, ilulissat, Tasiilaq, Narsaq aamma Qaqortoq) erngup nukinganik innaallagissiorfinnit pilersorneqalerput. Matuma kinguliani erngup nukinganik innaallagissiorfinnut assigiinngitsunut, taakku pilersugaannut, ukiunut aallartiffiinut pisinnaasaannullu tamarmiusunut takussutissiaq takusinnaavat:
| Ateq | Pilersuiffik | Aallartiffik | Pisinnaasaq megawatt-inngorlugu |
| Utoqqarmiut Kangerluarsunnguat | Nuuk | 1993 | 45 MW |
| Tasilaq | Tasiilaq | 2004 | 1,2 MW |
| Qorlortorsuaq | Narsaq og Qaqortoq | 2008 | 7,6 MW |
| Sisimiut | Sisimiut | 2010 | 15 MW |
| Pakitsoq | Ilulissat | 2013 | 22,5 MW |
Erngup nukinganik innaallagissiorfinni arlalinni nukissiaq sinneqarpoq, taamaalillunilu ungasianiit kiassarnermut innaallagissamik atuisoqarsinnaavoq. Taamaalilluni maanna gassinik silaannarmik kissakkiartortitsisartunik aniatitsinertaqanngitsumik kiassarnermik tunisassiornerup qaffakkiartornissaa qulakkeerneqarpoq.
Misissueqqaarnerit
Erngup nukinganik innaallagissiorfimmik nutaamik sumut inissiisoqassanersoq paasiniarlugu piareersaatit misissuinerillu annertuut pisariaqartinneqarput. Nittaalariaatsit, nunap ilusaa ujarassiuut suliassaat misissorneqartussaapput, aammalu imermik isumalluutit ullumikkut qanoq isikkoqarnersut, kiisalu siunissami qanoq ineriartussanersut takorloorniarneqartarput. Engup nukinganik innaallagissiorfiliornissamut aningaasaliissutissat annertuut pisariaqartinneqartarput, aammalu aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu atasinnaassutsit eqqarsaatigineqarnissaat pingaaruteqarpoq.
Ukiut tamaasa erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkoortitsisoqartarpoq. Misissuinerit Namminersorlutik Oqartussani Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmiit Naatsorsueqqissaarnermut, aningaasaqarnermut nukissiuuteqarnermiillu immikkoortortaqarfimmiit aqunneqartarput, aammalu Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit Asiaq-mit aamma ingerlanneqartarlutik, taassumalu nukissiornermi pilersuivik Nukissiorfiit qanittumik oqaloqatigisarpaa.
Misissuinerni sumiiffiit illoqarfinnut qanittumiittut, nukissiornermi annertuunik annaasaqarfiunngitsumik innuttaasunut amerlanerusunut pilersuiviusinnaasut aallunneqartarput. Ungasissumiit innaallagissamik assartuinermi annaasat annertusarput, taamaattumillu sumiiffinni inukinnerusuni erngup nukinganik innaallagissiorfiliornissaq killilerneqartarpoq. Tamanna sooq illoqarfiit minnerit nunaqarfiillu suli uuliamik atuilluni nukissamik pilersorneqarnissamik pinngitsuuisinnaannginnerannut nassuiaatissat ilagaat. Erngup nukinganik innaallagissiorfeeraliornermik nunaqarfiit pilersornissaannik isumaliuutigineqarpoq sumiiffinni pissutsinut tulluartuni kisimi.
#climategreenland