Sermersuaq, sermit iigartartut sermillu qeqqani qillerinerit

Sermersuaq aakkiartorpoq, aammalu sermit iigartarnerisa annertusinerannik, ilulissat amerlinerinik Kalaallit Nunaatalu eqqaani imartani erngup tarajoqanngitsup annertusineranik kinguneqarluni. Aakkiartornera ukiut qulikkaat kingulliit ingerlanerini ukiunut qulikkaanut siuliinut naleqqiullugu annertusingaatsiarsimavoq. 1995-imiit 2000-imut ukiumut 50Gt-t missaannik aattartoq paasineqarpoq, kiisalu 2004-miit 2008-mut ukiumut 200Gt-nik annikillisartoq nalunaarsorneqarluni. Maanna ukiumut aattarnera atorlugu illoqarfinni innuttaasut 1 milliardit imermik pilersorneqarnissaannut naammappoq. Aattarnera ukiuni tulliuttuni annertuseqqittussaasoq naatsorsuutigineqarpoq, aammalu ukiuni untritilikkaani tulliuttuni sermit iigartartut ilulissallu 10-30%-inik annikillissasut siulittuutigineqarpoq.

Sermersuarmi ilisimatusarnermi nakkutilliineq sermillu qeqqani qillerinerit aallaavigineqarput. Nakkutilliinissamut pilersaarutini silap pissusii malinnaaffigineqarput, kiisalu sermersuup qeqqani qillerinerit aqqutigalugit siusinnerusukkut silap pissuserisimasai paasiniarneqarpoq, taamaalillunilu piffissap ingerlanerani allanngoriartornernut takussutissat amerlisarneqarput.

Sermimik silallu pissusianik ilisimatusarfik, Københavns Universiteti Niels Bohr Instituttet-imiittoq sermersuup qeqqani qillerinernik ingerlataqarpoq. Sermip qeqqanit misissoqqissaakkat qanga silap pissusianik paasinniffiusussaapput, taamaalillutillu siunissami silap pissusissaanik siulittuisinnaanermik tunngaviusinnaallutik.

Nakkutilliinissamut pilersaarutit amerlasuunik ilusiligaapput, aammalu ilisimatusarfinnit assigiinngitsunit arlalinnit isumagineqarlutik. Ilaasa sikup issussusia uuttortarpaat, ilaasalu aakkiartornerup ingerlaavartup nassatarisaanik qaarsuiup qaffakkiartornera malinnaaffigaat.

PROMICE – Programme for Monitoring the Greenland Ice Sheet – tassaavoq suliniut, Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni nunap iluani ujarassiornermi misissuinernit (GEUS), Danmarks Tekniske Universitetimit (DTU) aamma Asiaq-mit, Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit, sermersuup aakkiartorneranik ingerlaavartumik malinnaasuusumit aqunneqartoq. Nakkutilliinermi aakkiartorneq, aammalu ilulissat kangerlunnut anisartut amerliartornerat aallunneqarput. Sermersuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni silasiorfinni GPS-it qaammataasiallu ikiortigalugit nakkutigineqarput.

Zackenberg Tunup Avannaarsuani ilisimatusarfiuvoq, silap pissusiani allannguutinik, silap pissusianik, pinngortitami ataqatigiinnik, sermimik imermillu nakkutilliisoq. Ilisimatusarfik Århus Universitetimit ingerlanneqarpoq. Zackenberg-ip eqqaani kiisalu uuttortaavinni minnerusuni qanittumiittuni uuttortaanerit ingerlanneqartarput. Sermersuup paasineqarnissaanut pilersaarut Glaciobasis immikkut soqutiginaateqarpoq. Taanna atorlugu sermersuup qaani nukiit oqimaaqatigiinnerat pillugu nalunaarsuutit pissarsiarineqartarput, aammalu Zackenberg-ip eqqaani ukiup ingerlanerani kuup akuani sermip iigartarnera malinnaaffigineqarluni.

Silasiorfik Summit uuttortaanerit sermillu qeqqani qillerinerit aqqutigalugit ilisimatusarnernut silap pissusianut attuumassuteqartunut arlalinnut tapertarineqarpoq. Silasiorfik 3200 meterinik portussusilimmiippoq, sinerissamiit 400 kilometerinik ungasissuseqarluni, aammalu Amerikamiut silasiorfiannit National Science Foundation-imit ingerlanneqarluni.

Qaammataasiaq Cryosat-2 atorlugu sermersuup issussusia ingerlaavartumik uuttorneqartarpoq, taannalu Europæiske Energiagenturs-ip nunarsuarmi sumiiffinni sermilinni, tassalu nunami immamilu allannguutinik nakkutilliilluni suliniutaanut ilaavoq. Sulineq Danmarks Tekniske Universitetimi Silaannarsuarmik Teknologiimillu Ilisimatusarfimmit (DTU Space), aammattaaq nammineerluni suliniutiminnik ingerlatsisuusumit, GPS ikiortigalugu sermersuup issussusiani allannguutinik nakkutilliisuusumit tapersersorneqarpoq.

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland