Umiarsuit angallannerat

Kalaallit Nunaata imartaani siku annikilliartorpoq. Silap pissusiata allannguutaasa kingunerisaanik immap kissarnerulernera aasaanerani piffissat sikoqanngiffiusut sivitsorput, aammalu sumiiffiit siornatigut sikuujuartarsimasut ammasalerput. Sikup kinguariartornera nunanit tamalaanit annertuumik eqqumaffigineqarpoq, maannangaarlu ukiualunnut matuma siulianiittunut naleqqiullugu umiarsuit angallattut amerlanerungaatsialerlutik. Ukiuni kingulliunerusuni umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut amerlinerinut tapertaritillugu, nunap immikkoortuani aatsitassanik piiaanissamut soqutiginninnerup annertunerulernera umiarsuit angallannerulernerinik kinguneqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Kisiannili sikup kinguariartornera nunani issittuni imaatigut angallannermi nutaarsiassatut pitsaasuinnaanngilaq. Tikikkuminarsiartornera, angallaviit nutaat aammalu niuernerup assartuussinerullu annertusiartornera pillugu oqallittoqarnerani, sumiiffimmi umiarsuit nalunaaruteqartalerput, silap kiannerulernerata kingunerisaanik sikorsuaqartarnera annertusisimasoq. Taamaalilluni sumiiffimmi imaatigut angalanermi ulorianartorsiorsinnaaneq annertusisimavoq, aammalu sumiiffiit ilaat tikikkuminaassisinnaapput, tamannalu Kalaallit Nunaata imartaani imaatigut angalanermi isumannaannerusumik angalanissamut piumasaqaatit annertunerulerlutik.

Nordøstpassage-p (Europa Asialu avannaqqullugit Atlantikumit Manerassuarmut immakkut aqqut) aammalu Sullualuup ammarnerisa kingunerisaanik Kalaallit Nunaata sineriaa sinerlugu angallattut amerlissanersut oqallisigineqartorujussuuvoq. Umiarsuit Kalaallit Nunaat killeqqullugu angalasarnerat ilumoorpoq, kisiannili sinerissamit ungasittarput, taamaattumillu Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarujussuarnatik. Umiarsuit Nordøstpassage-kkoortussat Island kangeqqullugu ingerlasartussaapput, aammalu umiarsuit – maannamut ikittuinnaasartut – Sullualukkoornissamik kissaateqarsimasinnaasut Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni aqqut qiterpiarlugu ingerlasarnissaat naatsorsuutigineqarpoq – tassalu pisuni marluusuni Kalaallit Nunaata sineriaanit ungasingaatsiartukkut.

Silap pissusianut naleqqussarnermut oqallisissiaq, Umiarsuit angallannerat aamma silap pissusiata allanngoriartornera – Naleqqussaaniarluni aamma annikillisitsiniarluni suliniuteqarnissamut periarfissat 2015-meersoq, Pinngortitamut, Avatangiisinut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoq sinnerlugu suliarineqarpoq, umiarsuit angallannerannik suliaqartut soqutigisaqartullu allat peqatigalugit. Nassuiaammi eqikkarneqarput silap allanngornerata kingunerisaanik umiarsuakkut angallanneq qanoq sunnerneqassanersoq.

 

Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup, Namminersorlutik Oqartussanit tapersersorneqarluni, Kalaallit Nunaanni imarsiornermut oqartussaasutut suliassat isumagisarai. Nunani Issittuni Isumasioqatigiit, Nunat Tamalaat Imarsiornermi Kattuffiat (IMO) nunanilu issittuni imarsiornermi sullissiviit allat suleqatigalugit, nunap immikkoortuani umiarsuit angallannerinut malittarisassanik inatsisinillu nutaanik ineriartortitsilluni sulisoqarpoq. Aamma Polarkode. Polarkode januarip aallaqqaataani 2017 atulersinneqarpoq. Issittumi avannarlermi immakkut angallannermi inatsisinik aalajangersimasunik pisussaaffiliivoq, aammalu umiarsuarnut piumasaqaatit atortussatigut ilisimasaqarnermilu qaffanneqarlutik.

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland