Takornariaqarneq

Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneranit soqutigineqarnera ukiuni makkunani annertusiartorpoq. Pinngortitap alianaannersuata, namminersulersimanerup aammalu suliffissuarnik aatsitassarsiorfinnilu ingerlatsinissamut pilersaarutit nutaat saniatigut silap pissusiata allannguutaasa sermersuarmut sunniutai eqqumaffigineqarnerulernermut, aammalu takornariat nutaat nunamut ussatsinneqarnerinut peqqutaapput. Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaannut tikeraartartut nalunaarsorneqartartut amerliartorput, aammalu Pioneering Nation aqqutigalugu Kalaallit Nunaata pilerisaarutigineqarnerani tikeraartartut amerleqqinnissaat neriuutigineqarpoq.

Pingaartumik Ilulissat eqqaanni Kangia tikeraartartorpassuarnit nutaanit ussaffiuvoq. Kangiata kangerlua 2004-mi UNESCO-p nunarsuarmi kingornussanut allattuiffianut ilanngunneqarpoq, tamatumalu kingorna tikeraartartut amerliartorsimapput.

Sermimit kujallermit sermimit iigartartumit aniaffik Kangianut naaneqartoq silap pissusiata allannguutaanut ilisarnaatinngorsimavoq. Ukiut qulit kingulliit sermip iigartartup sukkassusia marloriaatinngorsimavoq, taamaattumillu ullumikkut ullormut 40 meterit missaannik nikittarpoq. Taamaalilluni nunarsuatsinni sukkanersanngorsimavoq. Tamatuma peqatigisaanik sermeq iigartartoq sermersuup sinerissamut apuulluinnartartut ikittuinnaasut ilagaat.

Kangiata ilisarnaatitut naleqarnera Kalaallit Nunaanni pinngortitap alianaatsorsuup aammalu silap pissusiata allannguutaasa tassunga sunniisut eqqumaffigineqalerneranut pisooqataavoq.

Sumiiffimmut takornariarpassuit ussatsinneqarnerisa saniatigut, sermeq iigartartoq nunarsuarmi silap pissusianik ilisimatusartunit tikeraarneqartarpoq. Sermeq Kujalleq nunarsuarmi sermini iigartartuni misissorneqarnerpaavoq, aammalu sermit iigartartut iigartarnerinik silallu pissusiani allannguutit sermersuarmut sunniutaannik ilisimasaqalernissamut tapertaalluni.

Eqqumaffigineqarnera annertugaluartoq, suli sermip iigartartup sukkatsikkiartorneranut silap pissusiata allannguutai kisimik nassuiaatigineqassanersut oqassalluni tunngavissaqanngilaq. Ilisimatusartut ilaat isumaqarput, silap kissakkiartornerata kingunerisaanik imeq aattoq, sermersuup ataatigoortartoq sermimik sukkanerulersitsisuusoq, kisiannili aamma tunngavissat allat sunniuteqarsinnaapput. Ilisimatusartut isumaliutersuutaat pillugit annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit, uani.

Ilulissat ikinnerulinngillat, amerlanerulerpulli …
Ilulissat aakkiartornerinik tammariartornerinillu takorluugaqarnerup akerlianik sermip iigartartup uummaarinnerulernerata kingunerisaanik kangerlummi ilulissat amerlanerulerput. Sermersuup aakkiartornerata sukkanerulernera ilutigalugu sermip iigartartup isasarnera sukkatsikkiartorpoq, taamaalillunilu ilulissat siornatigumut naleqqiullutik amerlanerulerput. Sermimi iigartartumi Kalaallit Nunaanni ilulissat tamarmiusut 10%-ii pinngortarput, siunissamilu pinngortartut amerlaneruleqqinnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Kangia takornariarpassuit misigisassatut alapernaaffigisarpiaannut tulluuppoq – tusartakkat takuneqartarput. Iluliarujussuit amerlasuut, aammalu allanngoriartornerup ukiumiit ukiumut sukkatsikkiartorneranik ilisimasaqarneq, nunat issittut allanngoriartornerinut takutitseqataapput – aammattaaq ullumikkut pissusiviusut akuttunngitsumik paasiuminaannerusaraluartut.

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland