Nunaateqarneq Orpippassuaateqarnerlu

Periarfissat nutaat
Silap pissusiata allannguutai Kalaallit Nunaanni orpippassuaateqarnissamut nunaateqarnissamullu periarfissanik nutaanik ammaassipput. Ilaatigut naatsiianik naatitsinerit Kalaallit Nunaata siunissami inuussutissat ilaannik imminut pilersulersinnaaneranut periarfissanik oqaluuserisaqarnissamut periarfissiipput.

Nunalerinermi Siunnersuisarfik, Kalaallit Nunaanni nunaateqarfinnut orpippassuaateqarfinnullu siunnersiortiusoq malillugu, nunaateqarfiit nunaateqarnermik pingaarnertut inuussutissarsiuteqarfiusut 37-it nalunaarsorneqarsimapput. Taakku amerlanersaat savaaqqanik savanillu kinguaassiortitsinermik suliaqarput. 2013-mi savat savaaqqallu 18.000-it nalunaarsorneqarput. Nunaateqarfiit amerlanersaat Kalaallit Nunaata kujataani, sinerissap sinneraniit kiannerusumik naatitsivigiuminarnerusumillu silaannaqartumi inissisimapput. Silap pissusiata allannguutai sumiiffimmi tunisassiornermut pissutsinut sunniuteqareerput, aammalu siunissami Kalaallit Nunaanni nunaateqarnermi atugassarititaasunik periarfissaqarlunilu unammilligassaqassalluni.

Silap pissusiata kissarnerulernerata kingunerisaanik piffissaq naatitsiviusartoq sivisunerulersimavoq, aammalu piffissami naatitsiffiusumi kissassuseq agguaqatigiissillugu kissarnerulersimalluni. Savaateqarnermut tamanna aasaanerani piffissat ivigartorfiusut sivisunerulernerinik, aammalu ivigartorfiusut annerulernerinik kinguneqarpoq. Nunalerinermi naatsitsisarnermut tunngatillugu atugassarititaasut pitsaanerulernerat annertunerusumik naatitsisalernermik kinguneqarpoq, aammalu naatsiianik naatitanillu naatitsinissamut periarfissanik annertusititsilluni. Tamanna ukiuni kingullerni 20-ni, silap pissusiata kissarnerulernerata neruminnerulerneratalu kingunerisaanik kalaallit nunaatillit akornanni nunalerinermi naatitsisarnerisa annertusinerisigut ersiuteqarpoq.

Taamatuttaaq Kalaallit Nunaata kujataani orpippassuaateqarnermut periarfissanik pitsannguiffiuvoq. 2009-mi Københavnimi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi juullip orpia, Kalaallit Nunaata kujataaneersoq, Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allannguutaasa periarfissaliissutaannut ilisarnaatitut Kalaallit Aallartitaqarfiannut nassiunneqarpoq. Misileraalluni naatitsivinni orpiit tikisitat assigiinngitsut naatinneqartarlutik misilerarneqarput, aammalu orpiit sinerissamut qanittumiittartut, pingaartumillu orpiit meqqutaasallit, orpinnit nunavimmiinnerusuni naasartunit naalluarnerusartut paasineqarpoq. Tamatumunnga orpiit silap allanngortarnerinut akiuussinnaanerunerat peqqutaatinneqarpoq, tamannalu maanna misileraanerit ingerlaqqinnerini tunngavigineqarpoq.

Aamma silap pissusiata kissarnerulernerani orpiit killeqarfiisa avannarparnissaat, aammalu nunalerinermi periarfissat avannamut annertusineqarsinnaanissaat ilimanaateqarpoq. Maannamulli Nuup Paamiullu eqqaanni nunaateqarfiit pingasuinnaapput, taakkunanilu atugassarititaasut suli killeqarput.

… unammilligassallu
Silap pissusiata kissarnerulernera aamma unammilligassaqarpoq. Ukiuunerani silap kissarnerulernerata kingunerisaanik siallernerusalernera nunap sermeqarnerulerneranik kinguneqarsinnaavoq, tamannalu ukiuunerani ivigartorfinnut narsaateqarfinnullu ajoqutaasinnaavoq.

Silap pissusianut naleqqussarnissamut nalunaajaat, Nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermi silap pissusianut naleqqussarnissamut periarfissat – killiffik iliuuserineqarsinnaasullu 2017-imeersoq, Namminiilivinnissamut, Pinngortitamut, Avatangiisinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu suliarineqartumit siunissami nunalerinerup iluani periarfissat unamminartullu nassuiarneqarput.

Nunalerinermik Siunnersorteqarfik Upernaviarsuk Namminersorlutik Oqartussat nunalerinermik ilinniarfiutigaat, tamatumalu peqatigisaanik misileraaviuvoq, naatitassanik nutaanik naatitsisarnermik savaateqarnermillu misileraaffiusoq. Misileraavik Kalaallit Nunaata kujataaniippoq, Qaqortup eqqaaniilluni. Saniatigut Upernaviarsuk ilinniartuuteqartarpoq, ilinniartut periarfissarivaat savaateqartunngornissaminnut, naatitsivimmi naatitsivilerisutut imaluunniit naatitsivilerinermi nioqqutissiortutut ilinniarneq. Misileraavimmi ivikkat ukiuni arlalinni ukiisartut, ivigartugassatut nerukkaatissatullu atorneqarsinnaasut immikkut sammineqarput, kiisalu nerukkaatissat ukiumi ataatsimi naasartut allat misileraatigineqarlutik. Tassani silap pissusiata allanguutaasa kingunerisaanik silap kissarnerulernissaa pisariaqartinneqarpoq. Aamma naatitsiviit igalaamernit, seqernup qinngornerinit kissarnerulersinneqartartut atuilluni misileraasoqarpoq, taakkunanilu tomatiniit aammalu icebergsalatiniit broccolinut naatinneqarsinnaapput.

Kalaallit ilisimatusaatitut naatitsisarnerat silap pissusiata allannguutaasa nassatarisaanik periarfissanut takussutissiissutitut atorneqarpoq. Ilisimatusaatitut naatitsisarnermi Kalaallit Nunaanni orpiit naasinnaaneri misissuiffiginiarlugit qaqqani nunanilu issittuni orpippassuit killeqarfiini orpiit orpikkallu katersukkat ikkussuunneqartarput. Ilisimatusartut, kalaallit ilisimatusaatitut naatitsisarneranni suleqataasut oqaatigaat, naatitat silap pissusianut tikkuussissutitut pitsaasuusut, taamaalillutillu silap pissusiata allannguutaasa periarfissarititaanik paasisaqarnerunissamut iluaqutaasinnaasut.

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland