Kalaallinut pissusiviusut

Kalaallit Nunaanni nuna assersuutigalugu Norgemiit Italiap kujasinnerusortaanut imaluunniit Canadamiit Mexicomut isorartutigitillugu inuillu 57.000-iinnaatillugit, inuiaqatigiit ataatsimut isiginiarnissaat ajornakusooruteqarsinnaavoq. Eqqarsaatigigaannilu nuna issittumiittoq, nunallu 81 %-iata sermersuarmit qallerneqarsimanera taamaalillunilu nunap sanaartukkatigut aaqqissuunneqarnera killeqartoq paasinarsivoq nunanut allanut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni sooq taama agguaqatigiissillugu inummut ataatsimut gassit aniatinneqartartut annertutiginersut. Taamaattumik Kalaallit Nunaata siunissami annikillisitsinissamik imminut pisussaaffilersinnaaneranut tamanna eqqaamaneqartariaqarpoq.

Assartuussineq pilersuinerlu
Kalaallit Nunaata sineriaa tamakkerlugu narlorissunngorlugu siaaraanni nunarsuaq tamakkerlugu sinnerlugulu kaajallanneqarsinnaavoq. Illoqarfiit nunaqarfiillu sinerissami siammarsimapput, amerlanertigut akunnerminni isorartullutik. Tamatuma kingunerisaanik illoqarfiit nunaqarfiillu ataasiakkaat akornanni pilersuineq attaveqarnerlu aningaasartuuterpassuarnik nassataqartarpoq, akuttunngitsumillu assartuussinermut ikummatissamik annertuumik atuiffiusarluni. Aamma nunap angallavigiuminaannera pissutigalugu illoqarfiit nunaqarfiillu aqqusinernik atassusigaanngillat, taakkulu akornanni assartuussinermi umiarsuit, timmisartut qulimiguulilluunniit atorneqartariaqarput. Ukiuunerani sikugaangat umiarsuarmik apuunnissaq ajornakusoortillugu assartuussinermi timmisartut aammalu qulimiguullit, nukissiamik annertuumik pisariaqartitsisut annertuumik atorneqartariaqartarput.

Innaallagissamik kissamillu pilersuineq
Silap nillernerata aammalu sivisuumik ukiuusarnerata kingunerisaanik kiassarnissamik qaammaqquteqarnissamillu pisariaqartitsineq annertuvoq, tamatumanilu gassinik silamik kissakkiartortitsisartunik aniatitsineq annertunerulertarpoq. Kalaallit Nunaanni erngup nukinga annertuumik aningaasaliiffigineqarsimavoq, ullumikkullu erngup nukinganit innaallagissiorneq 80%-ip missaaniippoq, nukissiornerlu (innaallagiaq aamma kiassarneq) erngup nukinganeersoq ikuallaavimmeersorlu 67%-miilluni.

Illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut ungasinnerat peqqutaalluni innaallagissamut aqqusersuutit ataqatigiit atorneqarsinnaanngillat. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik (Qaqortoq Narsarlu minillugit, ataqatigiimmata) namminneq innaallagissiorfeqarput aammalu sillimmatinik generatoreqarlutik. Taamaattumillu Kalaallit Nunaanni innaallagissiorneq qeqertat innaallagissamik pilersorneqarnerattut ingerlanneqartutut taaneqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaat imeqarfinnik erngup nukinganik pilersitsisinnaasunik amigaateqanngilaq. Imeqarfiilli taakku illoqarfinnit ungasissumiittarput, taamaalillunilu sanaartornermi nunap sanaartukkatigut aaqqissuunneqarnerani aammalu illoqarfiit attaveqaatilersornerini aningaasartuutit annertusarlutik. Taamaattumillu sumiiffinni amerlasuuni nukissiorneq suli uuliamik ingerlanneqarpoq.

Siunissaq
Naalakkersuisut  sulianut angisuunut aatsitassarsiornerullu iluani aningaasaliinissamut atatillugu annertuunik pilersaaruteqarput. Tamannalu Kalaallit Nunaata nammineernerulernissamik aningaasaqarnikkullu namminiilernissamik anguniagaqarneranut pingaaruteqarluinnarpoq. Maannakkuugallartoq Kalaallit Nunaat ukiumoortumik Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutisisarpoq inuussutissarsiutillu inerisarnissaat pimoorullugu anguniarneqarpoq. Suliffissuarnik nutaanik pilersitsinermi aniatitassat annertusissapput. Naalakkersuisullu aniatitsinertik sapinngisamik annertuallaartinnaveersaartinniarpaat.  Nukissiuutit ataavartut pillugit aningaasaliinissat anguniakkamut tassunga pingaaruteqarluinnarput. Nukissiuutit ataavartut atornerisigut gassinik aniatitsinerit millisinneqassapput nunattalu aningaasaqarnera nunarsuarmi uuliap akiata allanngorarneranit sunnerneqarpallaarunnaassalluni.

Alapernaalersimaguit, aammalu Kalaallit Nunaata nunataata annertussusia nunarsuarmi nunanut allanut sanilliunneqarnera takorusukkukku, annertunerusumik takusaqarsinnaavutit, uani.

 

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland