Inuiaqatigiit

Inuiaqatigiinni unammilligassat, silap pissusiata allannguutaasa nassatarisai anigussappatigit, silap pissusiata allannguutaasa inuiaqatigiinnut inooqatigiinnermullu sunniutaasa ilisimasassarsiorfigineqarnissaat pisariaqarpoq. Ilisimatusarfissanit amerlasuut inuit kingoqqiffiinik inooqatigiinnikkullu atugaannik ilisimatusarnermiittussaapput, kisiannili suliassaqarfik suliassanik akimuilluni suliassaqarfiuvoq, tassungalu annertusaarisunik, avatangiisinik pilersaarusiortartunik allanillu, suliassaqarfimmi inuiaqatigiinni ilisimatusarnermik tunuliaqutaqartunik suleqataatitsisoqarpoq.

Ilisimatusarnissamut pilersaarut Silap pissusia inuiaqatigiillu Kalaallit nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfik aamma Ilisimatusarfik akornanni ataqatigiissitsisuuvoq. Pilersaarut Silap Pissusianut Ilisimatusarfimmiippoq, tassanilu periarfissanut unammilligassanullu, Kalaallit Nunaanni silap pissusiani allannguutinut atatinneqartunut tunngatillugu inuiaqatigiit apeqqutaat sammineqarput. Pilersaarut suliassaqarfimmi pinngortitamik ilisimatusarnermut tapertaavoq, tassanilu silap pissusiata allannguutaasa, isumalluutit uumassusillit atorneqarnerisa, isumalluutit uumaatsut atorneqarnerinik ineriartortitsinerup aammalu kalaallit Nunaanni inuit uumassusillillu ataqatigiinnerisa akornanni ataqatigiissut annertunerusumik paasineqarnissaat anguniarneqarpoq. Pilersaarummut professori ataaseq ilisimatusartullu marluk, kiisalu PhD-nngorniarluni ilinniartoq ataaseq suleqataatinneqarput.

Suliniummi Survey of Living Conditions in the Arctic silap pissusiata allannguutai toqqaannartumik aallunneqanngillat, kisiannili nunani issittuni inuuniarnikkut atugassarititaasut annertuumik misissuiffigineqarsimapput. Tassani paasisat allannguutit, maanna inuiaqatigiinnut amerlasuunut sunniuteqartut paasiniarneqarnerinut tunngavigineqarput. Suliniutip Ilisimatusarfik-mmi ingerlanneqarpoq , kisiannili nunat issittut akimorlugit suliaavoq, sammisanilu arlalinni ilisimatusartunik peqataatitsisoqarpoq.

Taakku saniatigut danskit ilisimatusarfiini arlalinni suliassaqarfik taanna ilisimatusarfigineqarpoq. Københavns Universitetimi Eskimologi aamma nunani issittuni ilisimatusarnerit aamma CIRCLA – Centre for Innovation and Research in Culture and Learning in the Arctic – Aalborg Universitetimi sammineqartoq ilisimatusartunik sulititaqarput, silap pissusiata allannguutaasa Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut pissutsinut sunniutaannik immikkut ittumik aallussisuusunik. Københavns Universitetimi suliniut Ice, Climate and Development pillugu annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit, uani.

Kalaallit Nunaanni silap pissusianik ilisimatusarfik Issittumi Isumasioqatigiinni suliamut, ’Adaptation Actions for a Changing Arctic’-imik (AACA) atilimmut suleqataavoq. Suliami, 2017-imi naammassineqartussatut naatsorsuutigineqartumi, nunap immikkoortuini silap pissusiata allannguutaanik aamma Baffin Bugtenimit Davis Strædetimilu naleqqussarnissamut periarfissanik misissueqqissaartoqarpoq. Suliami kalaallit, danskit canadamiullu ilisimatusarfii arlallit, nunani issittuni silap pissusiata allannguutaanik allanngoriartuutillu allat akornanni ataqatigiinnerinik misissuinermi suleqataatinneqarput.

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland