Ilinniartitsinermut atortut ilinniartitsinerillu

Ilinniartitsinermut atortut ilinniartitsinerillu
Silap pissusiani allannguutit tamatta sunnerpaatigut. Taamaattumik kinguaassatta taaguummik taassuminnga aammalu silap pissusiata allannguutaasa Kalaallit Nunaannut unammilligassarititaanik periarfissarititaanillu ilisimasaqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Ilinniartitsinermut atortut ilinniartitaanerillu soqutiginartut aqqutigalugit atuartitatillu silap pissusiata allannguutai sammisinnaavasi. Maannarpiaq ilinniartitsinermut atortuni ilinniartitaanernilu pinngortitalerinermi/ilisimatusarnermi aammalu inuiaqatigiilerinermi kiisalu ilinniagassat akimorlugit ilinniagassat siunnerfigineqarput.

Meeqqat atuarfii
CONCITO-p Sila Pissusia pillugu Aallartitaqarfia Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit kaammattorneqarluni taperserneqarlunilu silap pissusianut karsimik, nunatsinni meeqqat atuarfiini atugassamik ineriartortitsisimavoq.
Silap pissusianut karsi akeqanngilaq, atuartitsinermi nutaamik eqqarsarnissaq oqaloqatigiinnissarlu tunngavigalugu ilinniagassatut ineriartortitaalluni. Taanna karsiuvoq, ilinniartitsinissamut ilitsersuutip saniatigut atortussanik, atuartitsinermi sungiusagassanik assigiinngitsunik imaqartoq

Iserasuaat.gl-imi atuartunut angajullernut ilinniartitsissutinik allatanik peqarpoq, nunarsuup silaannaanut tunngatillugu, issittumi akunnattoorfimmut tunngatillugu,  pinngortitallu sunnerneqanngitsortaata annikillineranut, CO2-qarnerulerneranut piitsullu ikilinerannut tunngatillugu tunngatillugu silap pissusi pillugu oqallitsitsiviusussanik. Aamma 2010-mi 2011-milu silap pissusianik sammisaqarluni ulloqartitsinermi ilinniartitsissutissanik sanasoqarnikuuvoq. Taassuma saniatigut Sustain.no ilinniartitsissutinik (norgemiutut), silarlorujussuartarneranik paasissutissanillu katersisarnermik aallussiviusunik suliaqarsimavoq.

Ilinniarnertuunngorniarfiit
Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik ilinniartitsinermi atortussanik, silap pissusiata allannguutaanut, siunissamut naatsorsuutigisanut silallu pissusianut naleqqersuutinik kiisalu silap pissusianut naleqqussarnissamut tunngasunik suliaqarpoq. Ilinniartitsinermi ilinniartut ilisimasaat aallaavigineqassapput, taakkulu oqaloqatigiinnissamik, akuutitsinissamik pissusiviusunillu – IT-mik atuiffiusumik – tunngaveqassapput.

Aamma Danmarkimi Silasiorfik (Danmarks Meteorologiske Institut) Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu Kalaallit Nunaanni siunissami silap pissusiata allanngoriartorneri pillugit qullersakkamik suliaqarsimavoq. Quppersagaq Kalaallit Nunaanni silap pissusia pillugu pasissutissanut tunngaviusunik ilisarititsiviuvoq atuaruminartoq, aammalu ilikkagassatut anguniakkanut naapertuuttumik ilinniartitsinermi aalajangersimasunut ilanngunneqarsinnaalluni.

Aamma GUX-imi ilinniartitsinermut isumassarsiorfissat allat Iserasuaat-mi takuneqarsinnaapput. “Issittumi pinngortitami pissuseqatigiinneq aamma nunarsuup kissakkiartornera“ iserfigalugu pinngortitalerinerup ataani ilinniartitsinermut atortut pissarsiarineqarsinnaapput.

EMU Danmarkimi ilinniartitsinermut atortussanik ujarlerfimmi iliniartitsissutit Issittumi silap pissusiata allanngutai pillugit sivisunerusumik ilinniartitsinissamut atugassat aamma Issittoq pillugu sivikinnerusumik ilinniartitsinissamut atugassat nassaarineqarsinnaapput.

Aamma Silap Pissusianut, Nukissiuuteqarnermut Illuuteqarnermullu Ministereqarfiup nittartagaq, Issittoq Nutaaq, Issittoq pillugu ilisimasanik ilisimatusarnermik tunngaveqartunik atugassiiffiusoq pilersissimavaa.

Ujarlerfiit paasissutissanillu katersiviit
Taakku saniatigut ujarlerfinnik paasissutissanullu katersivinnik attuumassutilinnik arlalinnik peqarpoq, taakkulu ajornaatsumik isumassarsiorfigisinnaavatit ilinniartitsininnilu atorsinnaallugit, soorlu:

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland