Ilinniartitsinermut atortut ilinniartitsinerillu

Ilinniartitsinermut atortut ilinniartitsinerillu

Silap pissusiata allanngoriartornerata tamatta sunnerpaatigut. Taamaattumik kinguaassatta taaguummik uannga kiisalu Kalaallit Nunaanni unammilligassat periarfissallu silap pissusiisa allanngoriartornerisa pilersitaannik ilisimasaqarnissaat pisariaqarpoq.

Ilinniartitsinermi atortut soqutiginartut ilinniartitsinerlu soqutiginartoq aqqutigalugit atuartitatit peqatigalugit silap pissusiata allanngoriartorneri sammisinnaavasi. Maannakkorpiaq ilinniartitsinermut atortunik ilinniartitsinernillu pinngortitalerinermi/ilisimatusarnermi, inuiaqatigiilerinermi kiisalu faginik ataatsikkoortitsinermi ilinniagassanut siunnerfilinnik peqarpoq.

Meeqqat atuarfii
Iserasuaat.gl-imi atuartunut angajullernut allatanik ilinniartitsissutinik peqarpoq, nunarsuup silaannaanut tunngatillugu, issittumi akunnattoorfimmut tunngatillugu, pinngortitap attorneqanngitsortaata annikillineranut, CO2-qarnerulerneranut piitsullu ikilinerannut tunngatillugu silap pissusaanik oqallitsitsisumik. Aamma 2010-mi 2011-milu silap pissusaanik sammisaqarluni ulloqartitsinermut tunngatillugu ilinniartitsissutissanik sanasoqarnikuuvoq. Taassuma saniatigut Sustain.no silarlorujussuartarnernut paasissutissanillu katersinermut tunngasunik ilinniartitsinermut atortunik sananikuuvoq.

Ilinniarnertuunngorniarfiit
Naalakkersuisut silap pissusiata allanngoriartorneranut, qinngorfigineqartup qaamanermik akisutsitsisinnaassusiinik misiliinernut (albedo-forsøg), gassinik silaannarmik kissarnerulersitsisartunik, taassuminngalu millisaanerit, silap pissusianut naleqqussarnernut tunngasunik ilinniartitsinissamik suliaqarsimapput, aamma ilinniartitsineq inuiaqatigiilerinermi atorneqarsinnaasoq, tassa silap pissusianik ajornartorsiutit pillugit oqallinneq, taavalu atuartut pisuusaarnermikkut nunami silap pissusianut tunngatillugu anguniagaqarsinnaallutik. Ilinniartitsinerit taakku marluk atuartut ilisimasaannik tunngaveqarput oqaloqatiginninnermillu tunngaveqarlutik, ilaatitsillutik kiisalu piviusorsiortuullutik.

Aamma Danmarkip silasiornermut institutsia, (DMI) Naalakkersuisut suleqatigalugit, Kalaallit Nunaanni siunissami silap pissusiata allanngoriartorneri pillugit quppersakkamik sananikuupput. Quppersagaq Kalaallit Nunaata silap pissusianut paasissutissanut tunngavinnut nutaanut ilisarititsineruvoq atuaruminartoq aamma ilikkagassatut anguniakkanut naapertuuttumik ilinniartitsinermi aalajangersimasunut ilanngunneqarsinnaapput.

GUX-imi ilinniartitsinermut isumassarsiorfissat allat Iserasuaammi takuneqarsinnaapput. Pinngortitalerinerup ataani sammisamut “Issittup pinngortitaani pissuseqatigiinneq aamma nunarsuup kissakkiartornera“-mut ilinniartitsinermut atortunik peqarpoq.

EMU Danmarkimi ilinniartitsinermut atugassanik ujarlerfimmi. Issittumi silap pissusaata allanngoriartornerinut sivisunerusumik ilinniartitsinermut atortussanik nassaartoqarsinnaavoq, Issittorlu pillugu ilinniartitsinermut sivikinnerusumut.

Aammattaaq Klima-, Energi- og Bygningsministeriet nittartagaq Avannaarsua Nutaaq pilersissimavaa, issittuni avannarlerni ilisimatusarnermit paasisat atuartunut atuutsinneqarsinnaasunngortinneqarlutik.

Ujarlerfiit databasillu
Taassuma saniatigut ujarlerfinnik databasenillu attuumassutilinnik arlalinnik peqarpoq ilinniartitsininni isumassarsiorfigisinnaasatit atorsinnaasatillu, assersuutigalugu:

Oqallinnermut peqataagit

#climategreenland